Niitä pieniä juttuja..

Olen ollut hyvin inspiroitunut kotimme uudesta ilmeestä. Kaikki vanhat tavarat joita olen pitänyt kauniina, mutta eivät ennen ole oikein istuneet ympäristöönsä, ovat saaneet vihdoin omat paikkansa. Pysähdyn usein ihailemaan pieniä asioita, yksityiskohtia, värejä, muotoja.. enkä kyllästy. Tälläistä tilannetta ei olekaan vielä ollut itselläni koskaan. Olen vihdoin löytänyt tyylini ja makuni!

The tuolit

Niin, siis mieheni kantoi tuommoisen raihnasen lasten nojatuolin roskakatoksesta, ja aikansa kun se nurkissa oli pyörinyt, päätin laittaa sen kuntoon. Unohdin ottaa kuvia siitä ennen kun aloin osia irroitella, joten ennen hiomista napsaisin nopsaa tälläisen kuvan. Siitä saa viitettä millainen tuoli siis oli meille tullessaan. Kammottava.

Puuosat on irroitettu, hiottu ja maalattu. Lapsen töherryspaperit ovat oivia maalausalustoja. Huomasin nimittäin ettei meillä ole yhden yhtä lehteä, sillä ilmaisjakelua ei tule, emmekä tilaa mitään sanomalehteä.

Tässä tuoli olisi sitten valmiina. Voi olla että puuosat tarvitsee vielä toisen kerroksen maalia pintaansa, mutta mielestäni se näyttää ihan hyvältä. Turkoosista taustakankaastakaan en ole ihan varma.. saattaa olla että vaihdan sen jossain vaiheessa ihan vain valkoiseen.

Tässä sitten tuolikaverukset. Toinenkin on saanut väriä pintaansa. Siitä on kuva alkuperäisenä jossain aiemmassa postauksessa.

Kevättä rinnassa!

Kevättä odotan malttamattomana, niinkuin varmaan monet muutkin. Ihanaa, pääsiäinen on pian, koti täyttyy värillä. Keltaista ja vihreää, sitä perussettiä. Höystettynä pinkillä ja turkoosilla. Keittiö meillä näyttää olevan kovin pinkki ja punainen :) Pidän siitä.. ja yleisilme on silti rauhallinen, sillä muuten siellä on paljon vaaleaa.


Hmm.. Muhun on tainnut iskeä tuunausvimma. Uutta väriä on saanut monet huonekalut.. lipasto, pikkutuoli, kaapin ovet ja viimeisimpänä lasten pieni nojatuoli, jonka rakas mieheni raahasi roskiksilta.. No, siitä tulee varmasti kiva kun saa vähän uutta väriä pintaan. Näistä vähän lisää kuvia, kunhan pääsen räpsimään, UUDELLA kameralla, jonka vihdoin saimme!! ;)

Laiskotellaan..

Se kurkkas sieltä peiton alta ja kaikki paha parani. Joskus on hyvä vain pysähtyä ja olla hyvällä mielin laiska..

Laiskuus myös ruuanlaiton suhteen. Onneksi pojalle maistui valmispöperöt.

Koti kullan kallis.

Eteisen käytävään on muuttanut kuvia kaikista rakkaista. Lisää pitäisi vielä nakutella jonain päivänä.


Ukkelin kammaria.. "valmis" tämä ei vielä ole. Hyllyja ja sen sellaista pitäisi vielä asentaa.




Meidän makuuhuonetta..rauhallista tunnelmaa. Sain jopa pienen ompelusopen värkkäiltyä tuohon.. Lisää kuvia sen valmistuttua. Vanha ihana apteekkarinlipasto on siskolta pitkäaikaislainassa. Siihen saa ihanasti piilotettua kaikki ompelutarvikkeet, kankaat jne. Pikkusiin laatikkoihin saa kaikkea pikkuihanuutta.. nappeja, lankoja, kaikkea ihanaa. Olen täysin rakastunut tähän kapistukseen. Tunnearvoakin tässä kaapissa on, se on rakkaan edesmenneen mummuni perintöä.


Tämän ihanan vanhan pöydän ja tuolit saimme myös siskoltani pitkäaikaislainaan.
Huonossa valossa, huonon valokuvaajan ottamana eivät näytä niin kauniilta kun ovat oikeastaan.


Projekti olohuone. Pirteyttä ja hempeyttä kaivattaisi lisää. Laittaisin heti kamalan sohvapöydän kiertoon, sekä haluaisin uuden sohvan... herkkiä tyynyjä, vaaleanpunaista, beessiä... niitä tänne kaipaisin.

Kaiken kaikkiaan tunnen oloni hyvin kotoisaksi täällä nyt.. melkein kaikki paikat alkaa olla oman maun mukaisia. Paria juttua lukuunottamatta. On ollut miellyttävää laitella kotia ihan rauhalliseen tahtiin ja antanut kalusteiden löytää oma paikkansa ihan rauhassa.